Noniin. Tästä se sitten lähtee. Ensimmäisenä ajattelin lähteä liikkeelle lämmittelyllä. Päivän menuhun kuuluu helppoa ja perinteistä, monen lapsen lempiruokaa: Perunamuusia ja lihapullia. Olen joskus aiemmin tehnyt muusia, mutta koska se ei koskaan ole makunsa ja koostumuksensa takia tyydyttänyt, olen turvautunut kovin usein pussimuusiin. Siihen, missä on se iloinen mummo paketin kyljessä. (Sillä voi nälän sammuttamisen lisäksi vaikka liimata ruokailuvälineitä tiskialtann pohjalla toisiinsa, mikäli kattila unohtuu sinne pariksi päiväksi tiskausta odottelemaan)

Kamalinta perunamuusissa on kokkareet (vaikka jostain syystä ohjekirjassa sanottiin, että juuri sellainen on juuri parasta muusia. Makuasioista ei voi kai kiistellä sanoi musti, kun mun-....nojuu) Siksi tänään on tavoitteena tehdä samettisen sileää ja maukasta muusia. Jokainen, joka on sellaista joskus maistanut oikein mureiden lihapullien ja kermaisen kastikkeen kanssa, tietää että nyt puhutaan kotiruuan kruunaamattomasta aatelista!

Lihapullakokmukseni rajoittuvat saarioisen ja hk:n tarjoamiin valmispulliin. Tänään valmispullien valtakausi on ohi ja pannaan jauheliha paistumaan! Pullat teen uunissa, onhan se niin kai hieman vyötäröystävällisempää.  

Perunasose

1kg perunoita  (Jaahas... näissä lajikkeissa on eroja! Muusiin tarttee näköjään jauhosia...ilmankos aikasemmin muuseista on tullut aika jänniä...)

 2dl kuumaa maitoa

1-2 rkl voita

2 rkl silputtua ruohosipulia    (tän jätin väliin)

 suolaa ja pippuria   (Vihaan sitä, kun ei laiteta tarkkaa määrää mausteisiin. Mistä voi tietää paljonko tota suolaa tulee? En ainakaan itse osaa maistamalla arvioida!)

 

Kuori perunat. Paloittele ne ja keitä vedessä ilman suolaa. Kaada vesi pois. Pane kattila takaisin levylle ja anna perunoiden höyrytä hetki. Survo ne kattilassa survimella tai sähkövatkaimella. Sekoita maito joukkoon vähän kerrallaan. Sekoita hyvin jokaisen lisäyksen välissä. Soseen tulisi olla kevyttä ja kuohkeaa. Sekoita joukkoon voi ja ruohosipuli. Mausta suolalla ja pippurilla. (1)

 

 

 

 

Moni yksinkertainenkin asia ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, kun ruuanlaitto ei aivan ole hyppysissä. Esimerkiksi kaupan vihannesosastolla oli sitten jonkin verran niitä perunoita. Mistä sitä tietää, mitä pitää ostaa. Onneksi on olemassa minunkinlaisten tumpeloiden elämää helpottamassa ne mukavat valmiit perunasäkit, joissa lukee mihin se lajike käy. Muusiin sitten ostin niitä jauhoperunoita. Onkohan tällä perunan laadulla ollut jotain tekemistä aikaisempien muusiyritysteni pienellä epäonnistumisella...

Niin niiden perunoidenhan pitäisi olla sitten samankokoisia, että ne kypsyisivät tasaisesti. Tästä huolimatta perunat löysi tiensä kattilaan ilman isompia komplikaatioita. Ei muuta kuin kiehumaan! Olisi vaan ollut mukava tietää kuinka kauan perunat kiehuu, kuinka paljon vettä pitää laittaa ja keitetäänkö ilman kantta vai ei? Nämä on juuri sellasia asioita, mitä ei koskaan lue missään kirjoissa, mutta joitten kanssa tälläiset alottelevat keittiötunarit kamppailee. En jaksa uskoa, että olisin yksin perunakriisieni kanssa! 

No unohdin tietysti lihapullia pyöritellessäni katsoa kelloa, joten en nyt tarkasti tiedä kauanko ne kiehuivat. Hyviltä ne kai tuntui, kun koitin haarukalla. 

Ei niitä perunoita kauheuasti tarvinut muussata. Ne upeat JAUHOperunat oli aika muussina jo valmiiksi. Pari painallusta ja ne näytti jo tältä. Tässä vaiheessa oli aika toiveikas olo. Mitään ei ollut mennyt vielä pieleen. 

Sitten vaan vatkain täysille ja sehän alkoi jo näyttää ihan perunasoseelta! En lisännyt kuin yhden desin maitoa (ainiin, sen piti olla kuumaa...), koska muusi olisi muuten muuttunu varmaan ihan veteläksi. Siinä maistellessa ja lisää vatkaillessa päätin lisätä vielä vähän reilummin voita ja (SUOLA!) suola meinasi unohtua.

 

Lihapyörykät

400g jauhelihaa    (ostin vahingossa 500g) 

3/4 dl korppujauhoja

1 1/2 dl vettä, maitoa tai kermaa   (laitoin maitoa)

 1 sipuli

(1 valkosipulin kynsi)   (tottakai, että saadaan henkihaisemaan!)

 1 kananmuna

1tl suolaa   ( juurinäin, tarkat mitat mausteisiinkin kiitos!)

 1tl paprikajauhetta

1/4 tl valkopippuria

 

Sekoita suuressa kulhossa korppujauho nesteeseen ja anna sen turvota vähän aikaa. Kuori ja hienonna sipuli hyvin hienoksi. Yhdistä korppujauhoon kaikki muut ainekset ja sekoita mureketaikina tasaiseksi. Leivo taikinasta tanko märällä työlaudalla. Jaa se yhtä suuriksi paloiksi ja pyöritä palat palloiksi märin käsin. Pane lihapyörykät pellille leivinpaperille sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Kypsennä pyöryköitä 225-asteisen uunin keskitasolla 12 - 15 minuuttia. Jos kypsennät lihapyörykät paistinpannulla, käytä vähän rasvaa ja paista pyörykät 2 - 3 erässä. Ravistele pannua välillä, jotta pyörykät saavat kauniin pyöreän muodon.(2)

 

  

Siellä ne korppujauhot turpoilee. Pian turpoilee mahat, jos näistä tulee hyviä! 

Kuinkahan pientä tilkettä siitä sipulista pitäisi tehdä?...Nyt ymmärrän vähän äitiä, kun äitille aina pienenä ruikutin ettei lihapullissa saa olla yhtään sipulia (tain niinkuin veljeni sanoi 'salaattia') 

Ehdin jo pyöritellä muutaman palleron pellille ennen kuin huomasin, että enpä ollut muistanut laittaa joukkoon kananmunaa sekä mausteita. Näin siinä aina käy! Onneksi huomasin ajoissa ja sitten vaan pyörittelemään uudelleen. 

En alkanut mitään tankoja leipomaan, vaan käytin muistaakseni äitini neuvomaa tapaa, että pyörykät pyöritellään kuperissa kämmenissä muovaamalla. Tajusin kastella kädet kolmen käsiin tarttuneen pyörykän jälkeen. 

Taidonnäytteet onnellisesti pellillä ja uunissa! Hurraa! Elämäni ensimmäiset itse tehdyt lihapullat ja ne näyttää vielä ihan syötäviltä. 

Vähän aneemiseltahan se näyttää, koska ei ole kastiketta. Kattaukseenkin täytyy kehitellä vielä jotain. Ehkä pitäisi ostaa pöytäliina? Mikä oli sitten lopputulos. No niinhän siinä kävi, että mausteita oli sitten kuitenkin liian vähän. Perunamuusi onnistui paremmin.

Vähän jäi vielä tavoteltavaa tuon 'maukkaan' ja 'samettisen' kanssa. Suolaa olisi saanut olla enemmän. Lihapullista tuli oikein kauniita, mutta ne ei oikein maistuneet miltään. En tiedä vaikuttaako se 100g liikaa jauhelihaa. Mitenkä se suola tuppaa aina olemaan se kompastuskivistä suurin? Loput lihapullat olivat kuitenkin hävinneet jääkaapista viikonlopun aikana, joten ei tämä haaste ihan metsäänkään mennyt.   

Kokonaisuudessaan ihan kelpo aloitus projektille. Ruoka näytti paremmalle kuin maistui. Kai sitä suolaa voi aina lisätä lautasellekin...Tästä on hyvä jatkaa!

+ +