Jaahas, se olis sitten seuraavan haasteen aika. Voin jo näin aluksi sanoa, että tässäpä oli tuskien taival. Perinteistä kaikki, mikä voi mennä pieleen - menee pieleen- kokkausta. En oikein tiedä edes miten tätä sotkua pitäisi alkaa kuvailemaan.
Haasteen tarkoitushan olis siis saada tehtyä onnistunut kastike ja se oli olikin onnistunut osuus tätä ruokaa. Haaste siis tavalaan onnistui.
Ongelmana oli siis mitä kastikkeen kanssa. Sain kanssasyöjältä toiveen, että jonkinmoisia vartaita olisi kiva syödä. Grillaaminenhan ei oikein tähän talviseen vuoden aikaan ole kauhean miellyttävää, joten niitä oli pakko tehdä jollain muulla tavalla. En ollut ihan varma voiko vartaita tehdä esimerkiksi uunissa, mutta sitten löysin ohjeen netistä.
Aloitetaan kuitenkin haasteen onnistuneesta osuudesta, eli kastikkeesta:
Sipuli- ranskakankermakastike
4 salottisipulia hienonnettuna
1 iso sipuli silputtuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 rkl oliiviöljyä (No eihän sitä ollutkaan kotona, joten käytin rypsiöljyä. Mitähän käytännön eroa niillä on?)
1 kasvisliemikuutio
2dl kuivaa valkoviiniä (ostin puolikuivaa, koska halusin pystyä juomaan loppuosuuden)
2dl ranskankermaa
1/4 maustemitta chilipippuria (en omista maustemittaa...pitäis varmaan ostaa)
Kuullota kaikki sipulit oliiviöljyssä. Murenna liemikuutio joukkoon. Sekoita kunnes se liukenee. Lisää valkoviini ja ranskankerma. Anna kastikkeen kiehua hiljaa muutama minuutti ilman kantta. Mausta chilipippurilla.
Hirveän montaa erisorttista sipulia. Oli meinaan jonkin verran pilppuamista! Vähän olis ehkä pienempää silppua ollu kiva saada aikaiseksi, mutta puukkoni kaipaisi ehkä vähän päivitystä. Se voisi olla ostoslistalla seuraavaksi. Mikä ero muuten on sipulin kuullotuksella ja ruskistamisella? No se selvisi sitten kun sipulisilppu oli hetken aikaa pannulla paikoillaan...
Valkoviinit pannulle. Ensimmäinen kerta, kun käytän viiniä ruuanlaitossa. Harmi oli heittää hyvää viiniä noin vaan pois, mutta aikas hyvältä se tuoksui siinä kiehuessa...Ranskankerman jälkeen kastike näytti ja tuoksui todella hyvältä!
Sitten ongelmalliset vartaat. Ongelmat alkoivat jo kaupassa. Löysin suht helpon ohjeen Pirkka.fi sivuilta: Possu ja kasvisvartaat ja venäläinen dippikastike. Luonnollisesti jätin dippikastikkeen tekemättä, koska oma kastike oli jo valmiina.
Ohje löytyy osoitteesta: http://www.pirkka.fi/ruoka/reseptit/25700-possu-kasvisvartaat-ja-venalainen-dippikastike
Siinä on nyt sitten kaiken pahan alku ja juuri. Ohjeessa luki tietenkin, että marinoitua sisäfilettä, mutta lauantai-iltana kaupassa, kun kuulutuksen kaupan sulkemisesta soi jo korvissa mitähän minä sieltä sitten ostin? No MARINOIMATTOMAN tietenkin. Ensin muutama epätoivon kyynel ja sitten päätin, etten pane hukkaan 7 euron lihakönttiä vain siksi, että se ei maistu millekään.
Epätoivoissani löysin lihan paketista vinkin valmistukseen: Hiero pintaan suolaa ja mausteita, ruskista pannulla ja pistä paistopussissa uuniin ja paista kunnes valmista. Helppoa vai mitä?
No minäpä tyttö hieroin ja paistoin! On ehkä syytä mainita, että tämä oli ihan ensimmäinen kerta, kun kosken lihaan tässä muodossa. Mausteeksi laitoin "vähän" mausteita: suolaa (hyvin paljon suolaa), pippuria, basilikaa (??) ja valkosipulia. Hieroin mausteet lihapalojen pinnalle niinkuin ohjeessa sanottiin. Sen jälkeen paistoin ne runsaassa rasvassa pannulla. Lihat kyllä näyttivät ihan hyviltä ja keittiössä leijailevat aromit oli herkulliset.
Sitten vaan vartaat kokoon. Lihapalat, paprikat ja ananakset vuorotellen grillitikkuun. Tikkujenhan olisi pitänyt olla likoamassa noin tunnin ennen uuniin laittoa, jotta ne eivät syty palamaan. En tiedä miten onnistuin olemaan huomaamatta sitä, koska se luki kyllä ohjeessa ja vielä grillaustikkupaketissakin. Vielä viimeinen takaisku jo valmiiksi tahmealle ruuanlaitolle. No eivät ne tikut onneksi syttyneet ja oikeastaan vartaat näyttivät aika hyviltä.
Lopputulos oli jälleen kerran ainakin ulkonäöltään mukiinmenevä. Kiukun kyyneleetkin oli vaihtunut helpotuksen huokauksiksi ja nälkäkin alkoi olla kova. Otetaanpa siis huonot uutiset ensin. Suolaa oli ihan liikaa. Niin liika, että kun otti lihanpalan suuhun, tuntui että huulet turpoaa. Kyllä sen juuri ja juuri sai alas nielaistua, koska suolaa ei ollut tasaisesti kaikissa paloissa. Loppuilta menikin sitten veden juonnissa. Harmillista sinänsä, koska lihasta oli suureksi yllätyksekseni tullut todella mureaa ja pinta oli ihanan rapsakka. Palat eivät olleet yhtään raakoja, vaikka sitä pelkäsinkin.
Sitten hyviin uutisiin. Vartaat oli muuten herkullisia. Uunissa paprikoihin oli jäänyt rapeutta ja kastike sopi todella hyvin vartaiden kanssa. Eli haaste sinänsä onnistui. Kastike oli pehmeää ja pehmensi hyvin suolaisen lihan pistävää makua...Varmasti kastike sopii kesällä grilliherkkujen kylkeen. Se oli myös helppo tehdä.
Vaikka tämä haaste menikin suurelta osin lihan kanssa sähläämiseen olen onnellinen onnistuneesta kastikkeesta. Ehkä sitten myöhemmissä liha-haasteissa opin paremmin, mitä tuollaiselle raa'alle sisäfilekimpaleelle pitää tehdä, jos sen haluaa oikeasti maistuvan hyvälle.
Kommentit